Perinneympäristön hoitoon voi hakea tukea
Tuen tärkein tavoite on lisätä perinneympäristökohteita sekä innostaa maanomistajia ylläpitämään ja hoitamaan voimajohtoalueiden maisema- ja luontoarvoja. – Fingridin tavoite on saada voimajohtojen...
View ArticleVoimajohtoalueista hyötyä ihmisille ja luonnolle
Voimajohtoalueita on pitkien välimatkojen Suomessa paljon. Kuntien ja kaupunkien alueiden lisäksi ne halkovat kymmenientuhansien yksityisten maanomistajien maita. Maat voimajohtojen alla kuuluvat...
View ArticleVuoropuhelu avoimeksi maanomistajien kanssa
YVA:n avulla varmistetaan, että hankealueeseen ja ihmisiin kohdistuvat ympäristövaikutukset tunnistetaan ajoissa ja otetaan huomioon jo johtoreittiä suunniteltaessa. Vuorovaikutus maanomistajien kanssa...
View ArticleMiten voimajohtoreitti valitaan?
– Vuositasolla konkretisoituu useita kantaverkon korjaus- tai uudisrakennushankkeita. Joskus uusitaan vanhoja johtoja, jotka ovat tulleet käyttöikänsä loppuun. Kaiken aikaa tehdään perusparannustyötä...
View ArticleRisteämälausunto takaa turvallisuuden
Risteämä muodostuu, kun maanomistaja haluaa esimerkiksi kaivaa ojan tai raivata peltoa voimajohdon alta. Risteämä syntyy myös tien tai pysäköintialueen rakentamisesta, ilmajohdoista ja valaistuksesta,...
View ArticleMaanomistajia koskevan lunastusmenettelyn vaiheet
Voimajohtolinjan alle jäävien maa-alueiden lunastuksesta aletaan puhua hankkeen yleissuunnitteluvaiheessa. Uutta voimajohtoa suunnitellessaan, kuten esimerkiksi Metsälinjan suunnittelun yhteydessä,...
View ArticleHakkuut ja raivaukset varmistavat voimajohtoalueen turvallisuuden
Fingridin voimajohtoja risteilee pitkin Suomen maa-alueita ja vesistöjä yhteensä noin 14 400 kilometriä. Voimajohtoaluetta tuolle matkalle mahtuu 62 000 hehtaaria, josta metsää on 51 000 hehtaaria....
View ArticleTolppa tontille – mitä maanomistajan pitäisi tietää?
Maanomistajia koolla Fingridin järjestämässä infotilaisuudessa. Sähköyhtiöillä on lakisääteinen oikeus liikkua ja toimia mailla aina tarvittaessa, mutta menneisyyteen verrattuna asenne on muuttunut:...
View ArticleMetsäpaloista riski kantaverkon toimintavarmuudelle
Maastopalon yleisin syttymissyy on ihmisten varomaton avotulen käsittely, mutta myös metsätöissä metsäkoneen tela tai koneellinen laikutus voi synnyttää kipinän, joka sytyttää palon. Viime vuosina...
View ArticleVinkkejä voimajohtoalueen hyödyntämiseen!
Uusi maanomistajien ideakortti numero 8 opastaa, miten pihapiirin lähellä kulkevaa johtoaluetta voi maisemoida esimerkiksi istutusten avulla. Fingridin tuottamiin maanomistajien ideakortteihin on...
View ArticlePerinneympäristö voimalinjojen alla
Laajojen viljelyaukeiden yllä erottuu suuri voimalinja, jonka vieressä on punainen tupa lammaslaitumineen. Kyseessä on Nurmonjokilaakson peltoaukeiden ja metsäselänteiden halki kulkeva Fingridin...
View ArticleMaanomistajien vaikutusmahdollisuudet esiin
Esisuunnittelussa tutkitaan mahdollisia reittivaihtoehtoja voimajohdolle. Sen reittiin vaikuttavat esimerkiksi tekninen toteutettavuus, ympäristöasiat, asutus, historialliset arvot ja...
View ArticleIlmastoasialla ihmisiä kunnioittaen
Tavat tuottaa sähköä ovat ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi menossa uusiksi – mustista vihreiksi, puhtaiksi. Muuttuvassa maailmassa on keskeistä, että puhdasta sähköä voidaan tuottaa siellä, missä se...
View ArticleMetsälinjanvetoja
Mitä erityistä on meneillään Metsälinjalla tällä hetkellä? Metsälinjan kaksi viimeistä osuutta, eli E- ja F-osuudet on nyt aloitettu. Valvojana osallistun urakoitsijoiden aloituspalavereihin, joissa...
View ArticleKantaverkkoa rakentamassa luontoarvoja kunnioittaen
Maatalon kasvatille luonto on ollut luontainen osa elinympäristöä pienestä pitäen. Lähimetsät, lammet, joet, ladot ja pellot tulivat tutuksi monella eri tavalla ja tarjosivat mukavan leikki- ja...
View ArticleHavupuiden viljely täydentää voimalinjamaiden käyttöä
Linjoja kulkee tällä alueella kaksi rinnakkain, joten se on aika julman kokoinen linjaus metsien keskellä. Minulle tuli sitten mieleen, että voisinko hyödyntää niiden alle jäävää tilaa jollain tavalla....
View ArticleEikö Suomi olekaan katajainen kansa?
Katajanmarjat ovat ginin pääraaka-aine ja sydän. Marjat ja yrtit uutetaan alkoholiin, joka lopuksi aromitislataan värittömäksi, mutta tuoksuvaksi ja maistuvaksi juomaksi. Katajanmarjojen kuuluu maistua...
View ArticleKantaverkko kasvaa tulevaisuuden tarpeisiin
Syksyllä 2022 valmistuva Metsälinja on nimensä mukainen voimajohtoyhteys. Se kulkee metsää pitkin 303 kilometriä Oulun läheltä Muhokselta Keski-Suomeen Petäjävedelle. Pohjois-eteläsuuntaista 400...
View ArticleLuotettavuutta ja vuorovaikutusta – maanomistajat tyytyväisiä...
Fingridin ensi kertaa tilaaman tutkimuksen tavoitteena oli selvittää maanomistajien mielipiteitä kantaverkon kasvustonkäsittelystä eli reunavyöhykkeen puunkorjuusta ja johtoaukean raivauksesta. Palaute...
View ArticleJohtoalueen käyttöoikeuskorvaus metsämaalla on monen tekijän summa
Lunastusmenettely on normaali käytäntö nauhamaisten rakennushankkeiden, kuten voimajohtojen, maanteiden, rautateiden ja maakaasuputkien toteutuksessa. Tällaiset hankkeet koskettavat usein jopa satoja...
View Article
More Pages to Explore .....